torstaina 5. marraskuuta 2009

Huokaus tuuleen

Niin ne pitkätkin lomat vaan loppuu aikanaan, huomenna on jo viimenen kokonainen päivä. On ollut kyllä jotenkin erinomainen loma. Oon ehtinyt nukkua kuolemanväsymykseni pois ja kuitenkin myös tekeen kaikenlaista.

Tiistaina näin ihanat ystävät ja käytiin lounaalla thaimaalaisessa. Illalla vedin jumpat reippaasti.. Keskiviikkona näin yhden toisen ihanan ystävän ja illalla hoidin taas kummipoikaa ja sen isoveljee, jotta vanhemmat pääsi välillä urheileen.

Tänään sitten näin äiten ja käytiin muuten uudessa Linnainmaan cittarissa, joka oli TÄYNNÄ! Kassoille oli ainakin 500 metrin jonot ja kakki kassat oli käytössä! HUh, ei tosiaan jääty jonottaan mitään "halpoja" tarjoustuotteita, vaan mentiin viereiseen Prismaan, joka olikin ihan autio :) Kävin päivällä juoksemassa tunnin lenkin, ihan hirveetä edelleen ja sykkeet katossa. No, ehkä tää on sitä palautumista vielä. Ei huvita kyllä paljon juosta, kun tuntuu niin pahalta. Ja ehkä on parempi sitten olla käymättäkin. Illalla kävinkin sitten compatissa pitkästä aikaa sekoilemassa, mikäs sen mukavampaa kuin mokailla siinä eturivissä. No, ei se mua ole paljon ikinä häirinnyt, koska siitä kuitenkin näkee ja kuulee parhaiten.

Huomenna sitten taas työkkäriin ja sen jälkeen lounaalle :) Illalla saan miehen takasin työreissusta, täytyy varmaan saunottaa ja ruokkia se jollain herkuilla (uus mutakakku??). Maanantaista sitten alkaakin melko hektiset kolme viikkoa, saa nähdä miten selviän niistä hengissä. Pitäs käydä vähän ympäri pämpäri suomenmaata. Hauskaa, mutta varmasti rankkaa!

Ihanaa viikonloppua kaikille, toivotaan että tänään satanut lumi ei sula ainakaan heti pois (eipä)!

maanantaina 2. marraskuuta 2009

Tyhmä lenkki

Ehkä yks elämäni fyysisesti ja sitäkautta henkisesti raskaimmista juoksuistani oli tänään. En oo juossut nyt Ahvenanmaan jälkeen kertaakaan ennen tätä päivää ja liekö se sitten vaikuttanut vai mikä, mutta karseeta olo. Vielä nytkin oksettaa ja ahdistaa. Jalat oli kuin betonista valetut ja normaali 6:40 min/km vauhti sai keskisykkeekseen 148, mikä on mun kohdalla kyllä aika korkea. Jotenkin kokonaisvaltainen väsymys lienee kropassa, olis ehkä hyvä huilia vielä hetkinen. Olis pitänyt mun ehdottomasti juosta hitaampaa, mutta koska porukalla mentiin, niin ei ollut mahdollisuutta. Tai kaippa olis ollut, mutta en olis halunnut sitten juosta ihan yksin. Huh huh, kyllä oli kamalaa ja taisin pariin kertaan sanookkin, että jos se olis aina tämmöstä, niin ei kyllä tulis paljon juostua. No, ehkä se taas tästä sitten.

Muuten päivä ei mennyt aamulla ihan purkkiin, piti mennä työkkäriin todistusten kanssa, mutta huomasinkin, vasta paikalla, että ne oli jotain hemmetin nuotteja (??). Varmaan siitä mun musiikin kurssista. Hemmetti!!! Onneks superystävällinen täti neuvoi, että ei kannata odottaa omaa vuoroa (mulla 280, taulussa 241), vaan ilmottautua netissa pankkitunnuksilla ja tulla loppuviikosta käymään. Niin teinkin sitten.

Kävin myös parturissa ja täytyy myöntää, että se oli kyllä huippua. Hyvä parturi mulla, värjäs tyven ja leikkas hiukan ja päätti tehä sitten kikkaroita, joista tuli ihanat! Täytyy itte ostaa kans semmonen vehje ja opetella vaan se teko! Tää on mun lupaus ittelleni!

Seurasin myös koko iltapäivän Heikelän Artic Challengea radiosta ja uskallan myöntää, että en uskonut, että heppu pääsee maaliin asti. Mutta pääsihän se. Jätkä tais olla aika loppu,katto vaikka tästä videosta (link). Ihanaa on se, että se ei kuitenkaan vähättele sitä suoritusta, vaan antaa sille arvoisensa arvon. Ihan oikein sanoo, että siinä käydään läpi kyllä koko skaala tunteita ihan laidasta laitaan. Eikä sitä tiiä ennenku kokeilee. Vähän ärsytti, kun ei pitänyt sanaansa ja tullut Vantaalle juokseen, mutta ihan hyvä tääkin oli :)

Ei muuta, nyt meen lepille, koska oon ihan poikki. Yök.

sunnuntaina 1. marraskuuta 2009

Viikko vierähtänyt

Kylläpä on aika mennyt taas nopiaan, just oli se Ahvenanmaan juoksu ja nyt siitä onkin jo viikko!

Viikossa ehdin tehdä vaikka mitä ja sitten taas en juuri mitään :) Keskiviikkona hoidin ihanaa kummipoikaa ja sen isoveikkaa. Kummipoika on kyllä tosi rauhallinen, se vaan nukkuu taikka syö. Ei ihan hirveesti itke. Sen isoveli onkin sitten riehakkaampi ja ihana kyllä sekin. Testaa vaan nähtävästi aikuisten hermoja ja omia rajojaan sanomalla ekaks "Ei" joka asiaan. Ja monta kertaa. Mutta sanoo se myös ihanasti "Laurrrrrrra" ja "Tarrrra" ja "Norrrrja". Eli ärrä on hallussa herralla ja hyvä niin. Illalla haettiin sitten pihvia Elon cittarista ja toivottavasti nyt ei hevosten ystävät suutu, mutta ostettiin ihan hemmetin hyvät hevospihvit. Ja oli hyvät pihvit kyllä, ainakin yhtä hyvää kuin naudan pihvi ja halvempaa, 15 euroo kilo vaan. Ostan toistekin jos törmään. Ajatuksena tosin vähän outo, kun heppaa syö, mutta kun siitä pääsi yli niin ihan nams.

Torstaina vierailin siskolla pitkästä aikaa, näin ihanat kissat ja ihanan kummitytön. Se on vasta neljä ja se osaa laulaa ja laulun sanoja ulkoo ihan sikana! "Niin paljon sanomatta jää kun harvoin kohdataan..". Pelattiin myös Afrikan tähtee, joka on ihan sairaan kiva peli jopa neljävuotiaan kanssa. Hyvin osas pelata ja hermokin piti. En voittanut taaskaan, mutta ei lapsikaan.

Perjantaina oltiin sitten vaan himassa eikä tehty varmaan mitään ihmeellistä, en ainakaan muista? Ja lauantaina aamusta heti spinningmaraton, 2h45min polkua+vatsat. Oli kivaa, oli hyvää musaa ja paljon porukkaa, yes. Kyllä jaloissa silti tuntui, varmaan se puolikas vielä tai pitkä kesä, joka on takana, en tiedä. Hyvin se meni silti ja tänään jaksoin vielä pumppailla innokkaasti.

Tänään päätin sitten koittaa sitä mutakakkuakin vielä kerran, viimekshän se aikalailla meni pipariks. Tässä tämän kerran tulos:

Eli aika löllöks jäi sisältä,olis voinu semmosen 5 minsaa viela paistaa. Mutta todella herkullista. Tosin nyt tein tavallisesta tummasta suklaasta, viimeks tein 70% tummasta ja se tais olla liian kitkerää. Tein nyt myös erilaisella ohjeella, täältä ja oli sikana helpompi, kun ei tarttenu tehä mitää valkuaisvaahtoja :)

Tein myös möttösiä, ohje myös täältä ja kuva alla:

Huomaa myös uusi muffinivuoka

Oli hyviä ja maistuu vielä seuraavanakin päivänä joko kylmänä tai kuumana..

Tosta vhh asiasta voisin kirjottaa joku kerta taas lisää, mutta juuri nyt en jaksa.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille, mulla onkin ens viikolla loma ja heti maanantaina parturi, jee.

Kuka muuten arvaa, mitä tässä tehdään:
Suoritin operaation maanantaina..
Mitä ihmettä..

tiistaina 27. lokakuuta 2009

Kisaraportti: Ahvenanmaan ½maraton

Ahvenanmaan reissua edelsi muutama päivä säntäilyä pää kolmantena tahi neljäntenä jalkana ympäri ämpäri mm. Musen keikan (HUIPPU!) muodossa.

Lauantaiaamuna starttasimme kuitenkin klo 5.20 (tai siis minä) ja poimin kyytiin muut täältä päin tulevat ihmiset. Oli turvallinen olo, koska jo alkumatkasta oikaistessani muutaman metrin jalkakäytävän poikki tieltä kirjaston pihaan sain kunnian ja ilon puhaltaa poliisin alkometriin. Hätäpäissäni aloin heti pysähdyttyäni selittää, että ollaan menossa Ahvenanmaalle maratonille. Menin hetkeksi aika hämilleni, kun setä kysyi: "Kuinka pitkä maratoni siellä juostaan?". Hmm.. jaa enpä ollut tullut ajatelleksi tarkastaa, olin tietty olettanut että se normi 42,2 km. Vastasin kuitenkin asiallisesti, että me juostaan puolikas. Setä katto vielä ajokortin ja toivotti hyvää matkaa ja hyvää juoksua :)

Satamaan pääsimme ajallaan ja laivakin lähti ajallaan. Siinä sitten taas se 6 tuntia istuttiin ja keksittiin tiimille paitaa. Valmista ei tainnut tulla missään vaiheessa.. Perillä Maarianhaminassa käppäiltiin tutulle hotellille ja sitten numbalappuja hakemaan.


Meidän ja monen muun juoksijan hotelli

Numerot saatuamme käppäiltiin vähän "keskustassa", mutta koska se oli suurimmaksi osaksi kiinni, palattiin hotellille lepäämään ja odottamaan pastabuffettia. Pastalle päästiin ajoissa ja mahat tais tulla kaikilla täyteen. Sitten huoneeseen odottamaan unta, eikä sitä kyllä kauaa tarttenut odotellakkaan, nukahdin varmaan jo klo 21 (eli 20 uutta).

Aamulla heräsin kellon soittoon 5.15 ja kipitettiin siitä aamupalalle. Ihanat maittavat aamupalat nautittuamme mentiin takasin nukkuun vielä pariksi tunniksi, tai ainakin mä sain unta ihan hyvin. Uudestaan herättyäni katoin säätilan ulkona ja IHME! EI tuulta EI sadetta! WAU! Käytiin vielä lämpömittari tsekkaamassa, se näytti 7 astetta. Eli siis aika lämmin. Päädyin sitten juoksutrikoisiin, pitkähihaseen paitaan ja takkiin. Päähän pipo, ei hanskoja. Kertissadetakki niskaan ja lähtöä odottelemaan.

Lähtö tuli taas aika yllättäen, onneks tajusin kuitenkin pistää kellon päälle.. Eka kaks ratakierrosta ja sitten vaan matkaan. Alusta asti tuntu superhyvältä ja rennolta juoksu. Maha oli super ok, ei mitään oireita mihinkään suuntaan. Yllätyin kun eka juottopiste siinä 4 km kohdalla olikin jo edessä ja sama toistui siinä 7 km kohdalla. Käppäilin ja join ihan rauhassa. Jossain 9 km kohdalla alkoi vähän pidempi ja loppua kohti tiukentuva ylämäki, joka meinas saada musta yliotteen. No, onneksi siellä päällä oli se kääntöpaikka ja pääsin lasketteleen saman alasäpäin ja samalla kurottua sitä menetettyä aikaa umpeen. Oli huippu nähdä kaverit niin lähellä perässä ja morjestella niille :)

Jossain ehkä 16 km kohdalla alkoi taas tuntua, että lenkillä olis pitänyt päästä kesällä käymään - alkoi matka painaa jonkun verran. Ajattelin kuitenkin hotellihuoneessa muille paasaamani totuutta "Tän ei pidä tuntua hyvältä" ja sain pidettyä jonkinmoista vauhtia yllä. Johonkin väliin lipsahti yks yli 6 min kilsakin jopa! Sitten 18 km kyltin kohdalla huomasin, että alle 18 minuuttia aikaa päästä maaliin alle kahden tunnin (aikaa oli mennyt 1:42:xx) ja tajusin, että nyt jos koskaan pitää pinkoa! Pingoin ja pingoin, 20 km kyltin kohdalla aloitin (mielestäni) loppukirin, joka kylläkin tuntui hidastetulta filmiltä :)

Lopultakin maali näkyy jo! Vielä viimeset korkeat polvennostot ja vilkaisu kelloon 1:59:52!! Jes, alle kahden tunnin :) Kattelin taakse, joko sieltä kaverit kohta alkaisi lappaa ja niiinhän niitä sieltä tuli! Olikohan ekaa kertaa kaikki melkein 5 min sisällä! Äkkiä hotelliin suihkuun ja kamoja pakkaan ja kohti laivaa.. Sitten taas karsee 6 tuntia siellä kökittiin ja vielä ajomatka kotiin. Aika paaliin meni siitä istumisesta etureidet. Parasta kaikessa on kuitenkin se, että penikkavaivat jäi sinne Ahvenanmaalle! Mitään ei enää tunnu! JIPII!

Numero 12 selätetty!

Kotona väsyneenä mutta onnellisena äkkiä unille ja maanantaina nokka kohti Vantaata. Vakaa aikomus oli mennä palauttavalle lenkille illalla, mutta siinä kuuden maissa kotiin päästyä tuntu siltä, että pumppu pettää, jos nyt meen lenkille!! Jäin sitten kotiin saunomaan ja syömään ja lepäämään. Tänään on jo lähes inhimillinen olo, huippua!

Mutta semmonen kauden päätös. Ei siellä Maarianhaminassa kyllä oo mitään muuta ku juoksijoita näin myöhään syksyllä. Siks ei oo paljon kuviakaan.. Mutta mahtava reissu ja hauskaa oli :)

Kiitos kaikille kannustuksesta, palataan ens vuonna sitten näihin kisaraportteihin taas..
Loppuun vielä kiinnostuneille linkki juoksudataan Garmin Connectin sivuilla:
http://connect.garmin.com/activity/17221325.
Kannattaa muuttaa oikeasta yläkulmasta metrijärjestelmään (eikä maili kuten oletuksena on).




torstaina 22. lokakuuta 2009

Keikkaa ja kaikkee

Tiistaina oli hieno päivä, kun vihdosta viimein pääsi näkemään ihanan Robbien livenä siis ainakin melkein. Olin meinaan siellä Plevnassa kattomassa sitä sen keikkaa. Ja oli hyvä. Mies ei oo kolmeen se rentoutui, niin laulutkin meni superisti. Ihania vanhoja hittejä, Feel, Angels, Supreme ja huippuja uusia niinku se Bodies mikä nytten soi paljon. Ja kerrankin määkin jopa kuulin välispiikit ja hauskoja juttuja olikin :) Hyvin oli Plevnassa homma järkätty, lauloin itte ainakin mukana ja taputin ja hurrasin. Kukaan ei sentään uskaltanut nousta seisooon.. Härregyy!

Eilen sitten tein päivä/viikon/kuukauden hyvän työn ja kävin pesemässä mummulassa ikkunoita (en ihan kaikkia). Harmi, kun tulee pimeä niin aikasin, inhottaa ja eipä sitä oikein oman työnsä jälkeä pääse näkemään edes kunnolla. Tänään sitten karu totuus paljastuu, mutta enpä ole näkemässä :) Oli ihana nähdä rakkaita vanhuksia, on ne kyllä reippaita vaikka melko vanhoja jo onkin. Pitävät huolta yhdestä isosta omakotitalosta tontteineen ja mökistä. Ja ikää on 80 kieppeillä.

Tänään sitten toinen keikka eli se MUSE! Kauheet on odotukset, tosin se uusi levy ei oo ollenkaan niin hyvä kuin se edellinen. Miks se aina meneekin niin? Kenttiä ei viitti ollenkaan mennä enää kattoon ees, kun niiden musa on nykyään ihan ihmeellistä. Palais takasin siihen "Om du var här"-meininkiin niin hyvä olis. Miks pitää aina keksiä jotain ihmeellisyyksiä??

Lenkillä kävin tosiaan maanantaina, sen jälkeen oon huilinut jalkoja (juoksusta). Huomenna jos ehtii ja jaksaa niin voi jotain tehä, mutta en usko että käyn millään lenkillä. Lauantaina superaikasin lähtö Maarianhaminaan ja sunnuntaina sitten se juoksu. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Tässä on alkanut jo kaipaamaan niitä aikoja, kun pysty käymään lenkillä ja sen jälkeen jalat oliikin ihan okei.. Haluaisin oikeestaan vaan pystyä käymään lenkillä ihan normaalisti ja sunnuntaiaamuisin pitkillä. Se riittäisi mulle. Tankkaus täytyy alottaa tänään, tällä kertaa kokeilen tankata vähän enemmän. Katotaan onko vaikutusta vai vetääkö pötsi ihan tukkoon.. Toivottavasti ei, kun oon kahden muun naisen kanssa samassa hotellihuoneessa :)

Ihanaa viikonjatkoa ja loppua kaikille! Ja muistakaahan siirtää kelloja la-su yönä kesään päin niinku aina.

maanantaina 19. lokakuuta 2009

Synttärit juhlittu

Jaahas, siinä se viikonloppu taas mennä pyörähti niin ettei huomannutkaan. Lauantain jumppasessio meni erittäin hyvin, tällä kertaa nautin tarpeeks aamiaista, että väsymys ei iskenyt liian aikasin. Jumppien jälkeen äkkiä loppuvalmistelut ja sitten ekat vieraatkin paukkas jo paikalle..

Ikäväkseni se kakku epäonnistui taas. Voi hemmetti, en tajua miks se ei ikinä onnistu. Ei pitäs varmaan kokeilla mitään kakkuja, mihin tulee valkuaisvaahtoa. Tai ainakin pitäisi luottaa intuitioon, joka sanoo, että kannattaa ottaa kakku pois puolet aikasemmin ku mitä ohjeessa lukee. En vaan luota omiin leipojantaitoihini, vaan jos ohjeessa lukee, että 30 min niin mähän pidän sen 30 min oli se kakku minkä näkönen tahansa. Ja kuiva kökkishän siitä tuli, maistu sitäpaitsi ihan limpulta, sano muut mitä tahansa. Olis pitänyt tehdä vaan muffinsseja, niissä yleensä ainakin onnistun. Muuten kyllä tuotokset onnistu, ihanat pikkupiiraat eli möttöset oli hyviä ja salaatti nyt ei oikeen edes voi epäonnistua. Jannen savustama kirjolohi oli tosi herkullisen makusta :)

Illalla sitten join pari siideriä ja lähdettiin yöelämään tutustuun. Edellinen kerta siis 2 vuotta sitten varmaan. Ihan hyvä, koska ei siellä mitenkään ihmeellisen ihanaa ollut. Käytiin jossain kaljakuppilassa (Celtic house?) ja sitten.. Looove Hotellissa. Voi jeesus. Olipa nuorta porukkaa :) Ja kaikilla tuoreen muodin mukaiset vetimet niskassa. Kyllä tunsi olonsa vanhaksi. Ja niitä useimpia varmaan olinkin 10 vuotta vanhempi. Miks sitten mentiin sinne, no ei jaksanut kävellä pidemmälle :) Koko illan aikana join 6 siideriä, joista puolet pieniä (0,33).

Ja voi jeesus sitä sunnuntaita! Heräsin vasta yhden aikaan, hirvee päänsärky, oksettaa, pyörryttää.. Eli normikrapula. Ei oo kyllä mun juttu toi ryyppääminen. Paljon mielummin vietän sunnuntain vaikka pitkän lenkin ja jumppien muodossa kuin makaamalla sohvalla koko päivän. Oikeesti en noussut siitä varmaan kertaakaan. Tosi ärsyttävää. Kyllä tässä entisestään vaan voimistuu se alkoholivastaisuus :) Seura oli kyllä hauskaa ja sillai, mutta muuten ei mitään järkeä koko touhussa.

No, tänään pääsee taas onneksi normaalielämään kiinni, jumppia ja juoksua niin eiköhän se siitä. Penikka on saanut nyt aika hyvin lepoa eikä ainakaan normitoiminnoissa tunnu enää yhtään. tänään selviää, että mites sitten juostessa. Pidämme peukkuja ja hieromme edelleen illalla jääpalalla, jos tarvetta on. Viikonloppuna sitten se Ahvenanmaa, pitäkäähän peukkuja, että säästyisimme sateelta!!

torstaina 15. lokakuuta 2009

Hyvä lenkki

En muistanukkaan, että syksyhän on kanssa ihan hauska vuodenaika!

Eilen siis töitten jälkeen ihanassa auringonpaisteessa pikku lenkki. Normilenkki, mutta lopussa pienen oikasun kautta kotiin. Kotona suihku, jumppakamat niskaan ja pariin jumppaan. Illalla ruokaa, saunaa ja BB. Päivä pulkassa. Ihana romanttinen mieheni oli sytyttänyt talon täyteen kynttilötä <3 Ihana valo ja lämpö niistä tulee.

Tänään hieroja, huomenna leipomista synttäreitä varten. Oon kallistumassa suklaakakkuun, jos se kerrankin onnistuis. Lisäksi salaattia kaikilla herkuilla - avokado, pekoni, leipäjuusto, toinen juusto, jos löytyy niin lohi savustettuna pihagrillissä jne. Täytyykö sit vielä olla jotain? No normi salaatti, kurkku tomaatti tietysti.