Ärrin purrin

Voi perskuta mikä ihme viikonloppu on takan. Perjantaina en jaksanut olla töissä kun kolmeen ja lähdin sitten katsomaan ihanaista pientä tyttöstä. Jo aamusta tai yöstä oikeestaan oli semmonen ihmeellinen jomotus oikeella ohimolla ja se jatkui koko päivän. Lääkkeet ei jostain syystä auttaneet yhtään, mutta ajattelin että kai se menee ohi.

Perjantaina illalla olin ihan superväsynyt ja muutenkin se päänsärky rassas hermoja ja aivoja ja nukahtaminen oli miltei mahdotonta. Lauantaina sama jatkui, paitsi hiihtolenkin ajan oli ihan hyvä fiilis. Hiihdeltiin äiten ja Jannen kanssa reilu tunti, vuoden pisin lenkki yli 8 kilsaa, ja oli kyllä tosi ihana ulkoilla välillä valoisaan aikaan taas. Illalla käytiin sukuloimassa, mutta taas karsea jyskytys kallossa ja korvasärky sekä ohimosärky oli suorastaan lamauttavan karseet. En ihmettele, jos lapset itkee, kun on korvatulehdus, ihan älyttömän kamala se kipu on kyllä.

Sunnuntaina aamulla heräsin taas särkyyn ja päätin lähteä lääkäriin. No, tunsin oloni heti ihan tyhmäks, kun ei ollut korvatulehdusta tai mitään näkyvää vammaa. Lisää vaan lääkettä ja vahvempaa ja jos ei mee ohi niin tuu sitten uudestaan... Just joo. Sunnuntai meni ihan koomassa, henkinen ja fyysinen väsymys oli sitä luokkaa, illalla siskon kanssa tunnin hiihtelyt kyllä piristi sen aikaa mitä se kesti. Kaaduin sitten kuitenkin ladulla, tosin onneks paikaltaan ja perseelleen. Ärsytti silti, kun oli hanskakin sitten ihan märkä. Määkun en voi hiihtäessäkään, kuten en juostessakaan, käyttää paksuja hanskoja, kun kädet hikoo niin sairaasti.

Myöhemmin illalla jaksoin vielä kattoo vaalituloksia ja pikkusenko sitä Väyrystä harmitti, mutta ymmärtäähän sen. Urpilainen oli sitä mieltä, että Lipponen ei 70-vuotiaana ole liian vanha presidentiksi tai pienten lasten isäksi, mutta mun mielestä on. Hauska nähän miten käy toisella kierroksella, tällä kertaa äänestän kyllä ennakkoon Rismassa.

Sain muuten eilen illalla sen viimesenkin Potterin luettua, oli kyllä hyvä loppu siinä kirjassa. Vähän jännitti etukäteen, että pystyyko se JK pitään jännitystä yllä loppuun asti, mutta hyvin se meni :) Kiva oli, että ei ollut mitään hajua miten se tulee päättymään.

Hei hyvää uutta viikkoa teille ihmiset, ne joilla on tipaton ja/tai herkuton tammikuu on aika vähän enää jäljellä. Mää näin viime yönä unta, että söin salaa lakua, vaikka periaatteessahan mun herkuton kosahti siihen Tukholman matkaan, kun söin Burger Kingissä ja Hard Rock Cafessa kaiken maailman herkkuja. Muuten oon kuittenkin ollut tiukkana eli sen reissun lisäksi ei oo tullut mitään mähkittyä. Siipiä tekis mieli ja salmiakkia, mutta kohtahan tää kuukausi jo loppuukin.

Jebu je.